Ihmisistä kerätään suuria määriä tietoa tänä päivänä. Erilaisia jälkiä ihmisen elämästä tallentuu koko ajan jonnekin sosiaalisen median kautta. Näitä ei tietenkään kutsuta arkistoiksi sellaisinaan, mutta tiettävästi kaikenlaista hakuhistoriaa ym jää jonnekin, josta viranomaiset pääsevät niitä tutkimaan.
Tämä nykyinen länsimainen järjestelmä ei perustu enää pelkästään suureen luottamukseen. Kaupungistuminen on johtanut siihen, että ihmisten valvontaa ei voida suorittaa enää pelkästään naapurien toimesta. Julkisilla paikoilla on runsaasti kameroita, joista käsin ihmisiä voidaan tarkkailla. Tämä kaikki toisaalta palvelee lainkuuliaisia ihmisiä. Tässä on hyvä ottaa taustaksi millaista oli totalitaarisessa järjestelmässä eläminen. Niissä on perinteisesti kerätty ja arkistoitua tietoja ihmisista.
Entisessä Itä-Saksassa ihmiset raportoivat toisistaan. Järjestelmän romahdettua maan tiedustelupalvelu Stasin arkistot pitkälti säilyivät. Voisi sanoa, että on maailmanhistoriallisesti erikoista, että nuo entiset DDR:n arkistot on avattu jopa tavallisille ihmisille. Monet ovat kauhukseen huomanneet, että heidän lähipiirin ihmiset itse asiassa olivat olleet DDR:n tiedustelupalvelu Stasin agentteja tai ilmiantajia. Useita kaverisuhteita on katkennut avautuneiden arkistojen vuoksi.
Monesti on parempi, että yksittäiset tutkijat saavat käydä läpi suhteelliseen lähihistoriaan liittyviä henkilökohtaisia arkistoja. Esimerkiksi Itävallan natsihallinnon aikaisia arkistoja läpikäyneet tutkijat ovat havainneet, että suurimmaksi Gestapolle raportoi ”ilkeät ämmät” naapurustossa. Voi olla, että järjestelmä kannusti sellaiseen, mutta ilmeisen vapaaehtoiselta pohjalta raportointia tuntui tapahtuneen.
Tätä voisi verrata vaikkapa sellasiin oikeudenkäynteihin, joihin liittyy vaikkapa raiskauksia. Niitä julistetaan pidettäviksi salassa kymmenien vuosien ajaksi. Tarkoituksena on suojella uhria ja tämän lähipiiriä. Arkistot, jotka eivät ole täysin avoimia ovat tietyllä tavalla suuressa roolissa tällaisena aikana, jolloin toisaalta arvostetaa
n vapaata mediaa, mutta toisaalta on tarvetta suojella ihmisten yksityisyyttä. Lehdistö haluaisi taloudellisin kannustimin alkaa retostella kaikenlaisilla yksityiskohdilla liittyen raiskauksiin yms. Kyse ei ole mistään julkkiksista ja siitä syystä on hyvä, että asioita arkistoidaan ja julistetaan salaisiksi. Lehdistö toimii kaupallisista vaikutttimista käsin ja jos sille annettaisiin täysi vapaus, kaikenlaisten nuorten tyttöjen kokemat tapaukset olisivat koko ajan esillä ja viattomana rikoksen uhriksi joutunut nuori tyttö voisi kohdata uuden henkisen tason raiskauksen median toimesta.
Sotilastietojen turvaamista korostettava
Sähköiset arkistot ovat tätä päivää. Tämä on merkinnyt sitä, että tietoturvasta on tullut entistäkin keskeisempi osa arkistojen arjessa. Mikäli ihmisistä vuotaa tietoja nettiin, voi vahingot olla korvaamattomia.
Armeijan pääesikunnassa on ympärivuorokautinen valvonta. Siellä on runsaasti tietoa ihmisistä mm. kutsuntojen ja armeijapalvelun vuoksi. Sähköisellä puolella pitäisi myös olla korkean luokan turvallisuusluokitukset käytössä. Siitäkin huolimatta äskettäin helsingin sanomille vuodettiin salaista tietoa. Kyberuhkien aikakaudella vaaditaan suurempaa varovaisuutta. Asiasta nousi suuri kohu ja silla varmaankin vauhditettiin keskustelua.
Terrorismin lisääntyminen maailmassa on saanut tiedusteluviranomaiset vaatimaan itselleen suurempia valtuuksia. Mikäli ihmisistä saa kerätä tietoja enemmän on vaarana se, että siirrymme kohti totalitaarisempaa yhteiskuntaa. On muistettava, että Yhdysvalloissa vuoden 2001 terroristi-iskun jälkimainingeissa vanhoille Vietnamin sotaa vastustane naisaktivisteille laitettiin kieltoja lentää lentokoneilla. Olivat joutuneet terroristilistoille, Mikäli viranomaisten valtuuksia lisätään, on vaara, että niitä voi aina tarvittaessa soveltaa vääriin ihmisryhmiinkin – rankaisumielessä.