Gutenberg nimi juontaa juurensa keksijänä tunnettuun Johannes Gutenbergiin. Hänet tunnetaan ensimmäisen kirjapainokoneen kehittäjänä. Hän eli 1400-luvulla. Nyt Gutenberg projektina on alettu saattaa erinäisiä kirjoja sähköiseen arkistoon. Tämä projekti on tapahtunut pitkälti vapaaehtoisvoimin.

Luonnollisesti kirjoja syötetään sähköisessä muodossa tekijäoikeuksien puitteissa. Osa kirjailijoista antaa luvan laittaa kirjansa ilmaiseen levitykseen. Tällainen arkistoprojekti tekee mahdolliseksi sen, että tutkija voi tehdä paljon pohjatyötä omassa yliopistossaan. Parhaimmillaan tämä tasaa mahdollisuuksia tehdä tutkimustyötä eri puolilla maailmaa. Jos ajattelee sitä, että ennen tutkija joutui menemään esimerkiksi British Libraryyn löytääkseen riittävän määrän kirjoja omaa tutkimustaan varten. Jos nyt on mahdollista saada edes osa luettavaksi nettiin kasaantuneen Gutenberg arkiston kautta, niin matkustus ja majoituskulut säästyvät.

Eri asia on se, että tunnelmaa, jonka kirjasto kirjoineen ja historiansa kautta tarjoaa, ei ole korvattavissa sähköisessä muodossa olevalla materiaalilla. Joku voi toki printtailla kirjoja, muta siitä tulee puolstaan kuluja. Sähköinen kirja on tulevaisuudessa helpompaa saada vastaavaan kokelmaan. Gutenberg projekteja on monissa maissa.

Suomessakin kirjastot hankkivat e-kirjoja entistä enemmän. Joillain kirjastoilla se on jo painopisteen.

Sähköiset arkistot ovat toki hyödyllinen apuväline tutkimystyötä ajatellen. Niistä riippumatta matkailu ja omasta tuolista irtaantuminen sekä avautuminen muillekin aisteille on hedelmällistä myös oppimisen kannalta. Ihinen voi saada oivalluksen vaikka katsomalla, kuinka omena putoaa puusta.