Turussa toimii siirtolaisuusinstituutti. Siellä on keskitytty siirtolaisuutta koskevaan tutkimukseen. Tärkeimmät siirtolaisuusvirrat Suomesta ovat suuntautuneet Amerikkaan 1800-1900- lukujen taitteessa sekä toisaalta Ruotsiin 1960-1970-luvuilla.

Nämä kaksi suuren luokan maastamuuttoaaltoa ovat olleet merkittäviä asioita Suomessa. Suomessa tapahtui niin suuria asioita 1900-luvun aikana, että sellainenkin asia jäi monilta huomaamatta, että Suomesta lähdettiin jossain vaiheessa 1900-luvun alussa Venäjän armeijan kutsuntoja pakoon Amerikkaan. Sellaistakin selvitettiin ainakin gradun muodossa Turun Yliopistossa. Amerikassa oli varmaan vetovoimatekijöitä, mutta myös syitä lähteä löytyi Euroopan ja Venäjän poliittisesta tilanteesta.

Kaikenlaiset kirjeet ja muut ajankuvaukset ovat hedelmällisiä tutkittavia aiheita. Tämä merkitsee sitä, että siirtolaisuuteen liittyvä arkistointi painottuu edelleen fyysisiin dokumentteihin. Kirjastot ja muut kuvaavat materiaalia. Jopa vanhat sanomalehdet mikrofilmataan. Sen sijaan yksittäisiä kirjeitä, joita saatetaan tutkia osana isompaa kokonaisuutta tuskin tullaan saattamaan digitaaliseen muotoon lähitulevaisuudessa.

Siirtolaisuus Suomesta on ollut todella merkittävä ilmiö. Se on vain jäänyt monen muun samanaikaisen ilmiön jalkoihin. Kun suomalaisia lähti Ruotsiin 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla, oli maassamme meneillään suuri muuttoliike maalta kaupunkeihin.

Kohta alkaa olla aihetta tutkia maahanmuuttoa. Ilmiö on käynnissä olevaa ja merkittävää Suomessa viime vuosien aikana. Rakennustyötä tekee maassamme ulkomaalaiset. Virolaiset ovat suurin siirtolaisryhmä sillä alalla.

Suomalaiset eläkeläiset puolestaan ovat asettuneet halvemman verotuksen takia Portugaliin ja Espanjaan. Siinäkin oma luokkansa, josta riittää kerrottavaa ja tutkittavaa.