SA-kuva-arkisto, joka tunnetaan myös nimellä SA-kuva-sivusto, on Puolustusvoimien kuvakeskuksen alulle saattama ja vuonna 2013 koko kansalle julkaistu sähköinen kuva-arkisto, joka koostuu peräti 160 000 sotien (talvisota, jatkosota ja Lapin sota) aikaisesta kuvasta. Kuvat ovat pääasiassa peräisin TK-komppanjakuvaajien kameroiden rullista. Kuvia saa jokainen selailla ja käyttää vapaasti, eikä niiden käyttäminen maksa mitään. Lähteeksi on tosin merkittävä SA-kuva, kun kuvia julkaistaan muilla alustoilla.

Kyseessä on Puolustusvoimien suurprojekti, sillä alunperin negatiivimuodossa olleiden kuvien muuntaminen digitaaliseen muotoon vei aikaa kymmenen henkilötyövuoden verran. Projektin viedessä aikaa lähes 4 vuotta kyseessä ei siis ollut Partyking.fi:n tapaan mikään ruusuilla tanssiminen, mutta projekti oli tosiaan vähintäänkin kaiken siihen kulutetun ajan arvoinen, sillä nyt sota-ajalta peräisin olevat kuvat ovat käytössä myös tulevilla sukupolvilla, ja niistä voi olla hyötyä vaikkapa koulujen ja oppilaitosten opetustoiminnassa.

Ihan kaikkia kuvia nämä arkistot eivät kylläkään sisällä. Noin joka tuhannennen kuvan kohdalla on tultu siihen tulokseen, että niissä kuvataan niin raakoja tapahtumia, ettei niitä olisi sopivaa julkaista. Puolustusvoimain arkistoissa ne kuitenkin säilyvät siitäkin huolimatta ja siellä ne ovat käytössä muun muassa tutkimustarkoitukseen.

Tähän saakka arkisto on ollut ainoastaan Puolustusvoimain käytössä

Vuoteen 2013 saakka laaja 160 000 kuvan arkisto on ollut ainoastaan Puolustusvoimain käytössä. Kun kuvien vuosia kestänyt digitalisointiprojekti tuli päätökseensä vuonna 2013 ja arkistot julkaistiin suurelle yleisölle, uutisoitiin asiasta laajalti.

Runsaasti ennen näkemätöntä aineistoa ja uniikki kokoelma

Suurin osa nyt julkaistuista kuvista on ennen näkemättömiä. On arvioitu, että vain murto-osa kuvista on aikaisemmin julkaistu painetussa sisällössä, kuten kirjoissa. Tämä Puolustusvoimain toteuttama projekti on myös koko maailman mittakaavassa täysin uniikki, sillä puolustusvoimain tiedossa ei ole, että mikään muu maa ylläpitäisi sota-aikaista sähköistä ja vapaassa käytössä olevaa kuvakirjastoa kaikkien saatavilla ainakaan näin laajassa mittakaavassa.

Kuvien muutostyö vei Puolustusvoimilta noin kolme ja puoli vuotta

Jotta päästiin näin hienoon lopputulokseen, oli suoritettava suuri urakka, kun kuvanegatiivit piti digitalisoida eli muuttaa sähköiseen muotoon. 160 000 kuvan säihköistäminen vei aikaa noin kolme ja puoli vuotta. Urakka suoritettiin Mikkelin Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksessa.

Idea moisesta suurkuvapankista lähti kansanedustajan ja prikaatikenraali Olli Nepposen aloitteesta talvisodan 70-vuotismuistovuonna 2009. Tuolloin Eduskunta myönsi hankkeelle avokätisesti 200 tuhannen euron hankerahan. Yhteensä tämä suurhanke tuli kustantamaan loppujen lopuksi noin 450 tuhatta euroa, ja maksutalkoisiin osallistui Eduskunnan lisäksi Maanpuolustuksen kannatussäätiö.

Hanke pelasti jo huonemaan lähteneet negatiivit ja säilytti ne tulevia sukupolvia varten

Puolustusvoimilta kerrotaan, että kuvien muuntamisessa alkoi jo tulla kiire. Vaikka kuvat olivatkin hyvässä säilössä viileässä ja pimeässä, oli osa negatiiveistä jo lähtenyt menettämään värejään, joten tämä tehty työ ei suinkaan ollut turhaa, vaan pelasti sotiemme veteraanien muiston tulevia sukupolvia varten.

Kuvat tarjoavat ainutlaatuisen katsauksen sodan lisäksi myös 40-luvun elämäntyyliin

Vaikka kuvat suurilta osin koskevatkin sotaa, tarjoavat ne katsojilleen myös paljon tietoa 40-luvun elämäntyylistä: vaatteista ja aktiviteeteista. Näin ollen ne ovat oivaa materiaalia muun muassa opetustarkoitukseen.